14.08.2008

22.8.2008
Minä haluaisin ensi vuonna lähteä käymään Krimille. Luin jonkun matkapäiväkirjan ja ei ehkä tulis hirveen kalliiksikaan mutta pitää alkaa suunnitella.
Lähden siis tänään Severodvinskiin, oon siellä huomiseen asti ja iltapäivästä menen Novodviskiin ja palaan Arkangeliin sunnuntaina. Aika tiukka aikataulu viikonlopulle mutta parempi niin jos vaihtoehtona on asuntola. Kaiken huippuna on, että Novodviskissä on lämmintä vettä! Severossa on myös suljettu kuten meillä.

21.8.08
Tällästä ilmaa täällä on koko kuukauden ollu. Joka toinen päivä vähän aurinko pilkistelee mutta sitten sataa taas vettä. Firma osti onneksi lisäpatterin, jonka sain käyttööni asuntolaan, kun siellä on niin kylmä, ja Elena antoi untuvapeiton lainaan, joten viime yö oli jopa vähän kuuma. Unohdin sanoa, että kaiken muun hyvän kylmän lisäksi lämmin vesi suljettiin elokuun loppuun asti. Tervetuloa kylmät suihkut! Päätin, että ensi kesänä lähden Krimille. Siellä ainakin pitäisi olla lämmintä. Pohjoimaista ministerineuvostoa siellä ei ainakaan vielä ole.
Muuten ei tänne pohojoseen mitään erikoista kuulu. Ohjelmaa riittää joka päivälle kyläilyn merkeissä, en kovin montaa iltaa ole vain asuntolassa istunut. Tänään meen seurakuntaan. Huomenna lähden Severodvinskiin. Siellä on viikonlopun kestävät nuorten päivät paikallisessa seurakunnassa. Olen yötä yhden kaverin luona. Tulen lauantai-iltana pois. Sunnuntaina saatan mennä käymään Novodviskissä, ehkä aiemmin jo kirjoitinkin, että eräs nainen, jota autoin heidän projektissa kutsui minut kylään.
18.8.08
Uusi viikko ja uudet kujeet! En lauantaina päässytkään saunaan, harmi, mutta seuraavalla kerralla sitten. Lauantaina oli koko päivän kylässä Vityan mummolassa. Lähin aamulla yhdeksän aikaa ja kotona olin takas puoli kymmeneltä illalla. Söin erittäin hyvin. En ole pitkään aikaa niin hyvin syönyt. Itse asiassa sön liikaa. Sunnuntaina koko päivänä ei ollu nälkä. Tapahtui yksi jännä juttu. Sunnuntai-iltana, kun oli lähdössä kauppaan ja laitoin takkia päälle, huomasin, että taskussa oli jotain. Aloin tarkemmin katsomaan ja siellä oli kirjekuori. Ensimmäisen kerran näin. Päällä luki: Maijalle, suluissa suomalainen ja sitten minun huoneen numero ja kerros. Aloin miettimään, että mistä tämä on joutunut minun taskuun ja kuka sen on laittanut ja missä. Avasin kirjeen. Siellä oli sellainen sievä avaimenperä ja 200 ruplaa (n. 10 euroa). Ilmiselvästi joku minua halusi siunata, koska kirjeessä ei ollut lähettäjää. Mietin kauan aikaa, että missä olin päivän aikana ollut, koska aamulla kirjekuorta ei ollut. Ainoat mahdollisuudet on seurakaunnissa. Olin aamulla yhdessä toisessa seurakunnassa ja iltapäivästä omassa. Jommasta kummasta joku on kirjeen laittanut. Mutta ehkei sillä niin väliä kuka sen laittoi. Tuli todella hyvä mieli sunnuntaina, kun löysin kirjeen.
Yritimme tuossa eilen kaverin kanssa päätellä hänen tulevan vauvan sukupuolta. Venäläiset sanoo, että naisilla,jotka odottaa poikaa on pystyvatsa ja tyttöä odottavilla kai leviää vatsa, joka suuntaan. He sanovat myös, että tyttövauva vie äidin kauneuden ja äiti näyttää uupuneemmalta, mutta tiedä häntä. Ainakin yksi minun kaveri on tiennyt vauvan sukupuolen vatsan muodon perusteella. Ehkä se pitää paikkansa.
Lauantaina pääsen saunaan, jippijaijee! Viimeksi kävin, kun olin Tanyan luona Pinegassa.

14.8.2008

Viime sunnuntaina seurakunnan jälkeen kävelemässä busipysäkille päin kun tuli aivan sairaana vettä. Elena palasi tänään lomalta. Kiva, kun ei tarvitse enää olla yksin. Se on aika tylsää ja pitkäveteistä pitemmän päälle. Onhan mun luona kyllä kaverit käyny aina välillä mulle seuraa pitämässä. Aamulla näytti, että tulee sateinen ilma ja laitoin kumpparit jalkaan, mutta nyt paistaa aurinko ja on aika lämmin. Sää vaihtuu erittäin nopeaa. Menen lauantaina käymään Vityan mummolassa. Siellä on saunakin, en oo sitten Pinegan jälkeen käynykkään saunassa. Sitten yksi nainen Novodvinskistä (kaupunki 20 kilometrin päässä Arkangelista) kutsui minut kylään. Työn kautta tunnen hänet, autoin heitä matkajärjestelyissä. Menen seuraavana viikonloppuna käymään.

11.08.2008

11.8.08
Lauantaina ja sunnuntaina oli niin syksyinen ilma. Satoi koko päivän vettä ja tuuli niin, että oksat ja sähköjohdot lenteli. Taas kerran minä olin iloinen punaisista kumppareistani. Lida ja Tanya lähti Turkkiin. Ei käy kuin vähän vaan kateeksi, kun tällä on niin kylmä. Katoin sääkartalta, että siellä pitäisi olla yli kolmekymmentä astetta. Meilläkin nyt paistaa aurinko, mutta ei tuolla varmaan yli kolmeakymmentä ole. Tuskin kahtakaan kymmentä. Karin oli tosaan mulla mutaman päivän kylässä. Oli kiva puhua ruotsia pitkästä aikaa. minun ruotsin kieli on vähän ruostunut, on niin vähän tilaisuuksia käyttää. Olen minä Tukholmastakin löytänyt pari mahdollista työpaikkaa mutta saa nyt nähdä. Oikeastaan haluaisin olla Suomessa. Sitten joku Suomessa oleva venäläinen firma haki työntekijöitä mutta niillä oli vaatimuksena teknillinen koulutus. Palkka oli jotain päätä huimaavaa, 3200 euroa kuussa! Okei, siitä ehkä menee vielä verot mutta kuitenkin jää aika paljon.

05.08.2008

Taas tuli yksi kerta seisottua asemalla ja vilkutettua. Moneskohan lie oli? Ensin lähti Vika Pietariin, sitten toinen Vika etelään, Katya etelään, Galya Pietariin, Karin Pietariin ja nyt Masha tuppukyläänsä läänin rajamaille. Perjantaina lähtee Vitya etelään ja siinä ne sitten lähtijät onkin. Mitä siitä tuli? Seitsemän- Ei paha. Etelästä puheenollen, siellä on taas sota. Pastori on siellä lomalla vaimonsa kanssa mutta he eivät pysty lähtemään joidenkin sotatoimien takia, tarkemmin en tiedä. Siis ei ne ihan sotatantereella lomalla ole mutta jossain siellä lähettyvillä. Rukoilla saa.
8.8.08
Aika hieno päivämäärä tänään. Kylmää on Arkangelissa, on tainnut syksy tulla. Tänään onneksi vähän aurinko pilkistelee ja lämmittääkin. Vielä kolme päivää yksin töissä. Lauantaina menemme Karinin kanssa käymään Malye Karelyssa. Pääsymaksu voi vaan olla aika korkea. Yleensä kaverit on minulle ostanu lipun mutta nyt jos ostan itse lipun niin joudun maksamaan ulkomaalaisten hinnan, joka on huomattavasti korkeampi. Ihan tyhmä systeemi, kun joka paikkaan joutuu enemmän maksamaan.
Välillä tympäsee, kun huomaan kuinka huonosti puhun venäjää. Ihmisten, jotka eivät ole koskaan joutuneet tulemaan toimeen vieraalla kielellä, on vaikea ymmärtää, miltä tuntuu, kun kauan aikaa yrittää jotain selittää ja siltikään toinen ei ymmärrä. Joskus kaverit ihan tahattomasti nauraa, kun en jotain ymmärrä. Varsinkin vitsit on sellaisia, joita on välillä vaikea käsittää. Jostain syystä kieli on minulle arka paikka. En haluaisi, että kaverit kommentoisivat minun kielitaitoani mutta joskus ne tekee sitä ja se ei tunnu hyvältä.


Miljoonas saattokuva, nyt lähdössä on Galya (tyttö, joka osoittaa sormella omaa suutansa). Saattamassa on aina hyvin sekalainen seurakunta ihan kirjaimellisesti.


Lahjojakin tuli, kuva vain on hieman sumea ,kun on kännykällä otettu. Ulkona kuvat onnistuu hyvin mutta sisällä niistä tulee sumeita.


Minä ja ananas ennenkuin ananaksesta tuli salaattia!
Synttäreillä kaverit innostui!